Lapsityövoima

Tervehdys!

Tänään puhutaan koko maailman suuresta ongelmasta eli lapsityövoimasta.

Mitä lapsityö tai lapsityövoima sitten on?

Lapsityövoima on liian nuorien lasten tekemää työtä, joka on joko fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti tai moraalisesti haitallista lapselle. Myös koulunkäynnin ja leikin haittaaminen tai estyminen tekee työstä lapsityövoimaa. Kyseinen määritelmä on kansainvälisen työjärjestön ILO:n tekemä. ILO on YK:n alainen järjestö, joka vastustaa lapsityövoimaa, pyrkii parantamaan työoloja sekä vaikuttamaan työsuojeluasioihin.
Lapsityövoima on vasten lapsen tahtoa työn tekeminen epäinhimillisissä oloissa esimerkiksi yritysten hyväksi, tehtaissa, viljelyksillä ja kotona.
Jokainen alle 18-vuotias määritellään lapseksi. ILO:n työnteon ikäraja on 15 vuotta tai maan lakien mukaan vanhempi. Köyhimmille maille ILO on sallinut 14-vuotiaitten lasten työnteon.

Lapsityövoimaksi ei lueta kaikkea lasten tekemää työtä, vaan se suhtautetaan ikään, työaikaan ja työoloihin. Ajoittainen muutaman tunnin työ on eri asia, kuin aamusta iltaan työskentely jne. Pahimmillaan lapsityö on orjatyötä.

Lapsityövoiman uhrit yleensä ovat 5-15 vuotta vanhoja. Myös vanhempia vaaralliseen työhön joutuneita löytyy.

Lapsityövoiman tunnusmerkit

Työnteon aloittaminen liian nuorena
Alipalkkaus
Liian pitkät työajat
Koulunkäynnin estäminen
Itsekunnioituksen kehityksen estäminen
Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen kehittymisen estäminen
Epäterveelliset ja vaaralliset työympäristöt
Liian paljon vastuuta
Työ aiheuttaa kohtuutonta fyysistä, psyykkistä tai sosiaalista ponnistelua

Tilastoja lapsityövoimasta maailmalla

Lapsityövoima on suurimmillaan Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Maailmassa oli vuonna 2012 168 miljoonaa lapsityöntekijää. Noin 140 miljoonaa kyseisistä tekee kokopäivätyötä.

Vuonna 2009 lapsityövoimaa käytettiin 58 valtiossa. Köyhimmissä maissa noin joka neljäs lapsi on lapsityöläinen. Vain yksi viidesosa lapsista saa palkkaa työstä. Lapset muodostaa puolet maailman pakkotyöläisistä.

Syyt lapsityövoiman käyttöön

Työvoimana lasten käyttöön kussakin valtiossa vaikuttaa väestönkasvu ja -köyhyys, talouden kehitys, naisten asema ja koulunkäyntimahdollisuudet. Monissa kehitysmaissa perheellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa lapsi töihin, perheen elannon takaamiseksi.

Työnantajat pitävät lapsityötä houkuttelevana, sillä vaikka se onkin monissa maissa kielletty, lapset ovat halpoja ja sopeutuvaisia työntekijöitä ja sen vuoksi haluttuja. Lasten kanssa työsopimusta ei tehdä, joten heidät voidaan erottaa koska tahansa. Lasten pieni koko ja sorminäppäryys ovat myös usein hyödyksi työtehtävissä.
Lapset suostuvat yksitoikkoiseen työhön ja pieneen palkkaan. Työnantajat uskovat myös lasten varastavan vähemmän työpaikoilta.

Lapsityövoiman muotoja

Lapsityövoimaa käytetään paljon maataloudessa esim. kahvi, riisi, kaakao, tupakka, puuvilla ja sokeriruoko viljelmillä. Joskus lapset joutuvat tekemään töitä aamusta iltaan paahtavassa auringossa tai kaatosateessa. Myös torjunta-aineet aiheuttavat terveyshaittoja.

Lapsia käytetään tehdastuotannossa, jossa yleisimmin valmistetaan tiiliä, mattoja, kenkiä ja vaatteita. Tehdastuotantoa lapsityövoimalla suoritetaan myös ns. hikipajoissa. Hikipajat ovat työympäristöjä, joissa olosuhteet ovat äärimmäisen huonot eikä työnantajat panosta työntekijöihin tai maksa riittävää palkkaa hikipajoissa. Työ hikipajoissa on yleensä myös äärettömän vaarallista.

Esimerkkejä yrityksissä missä tiedetään käytettävän lapsityövoimaa ja/tai hikipajoja:

H&M, Nestle, Nike, Nokia, Apple, Samsung, Pirkka, X-tra sekä Rainbow. Osa yrityksistä ei tiedä käyttävänsä lapsityövoimaa.

Louhos- ja kaivostyöntekijöistä mittava osa on lapsia, vastoin lakia.

Lapsia käytetään paljon pornoteollisuudessa.

Lapsia myydään ihmiskaupassa.

Lapsiprostituutio on yleinen ongelma.

Lapsia myös usein palkataan suorittamaan joku rikos liittyen esim. huumeisiin.

Monet länsimaat vievät jätteensä kehitysmaihin, joissa niitä lajittelevat lapset. Elektronisista laitteista pienet lapset voivat usein saada myrkytyksiä.

Lapsityövoiman ehkäisy

Tärkeää lapsityön ehkäisemiseksi on koulutusjärjestelmän toimivuus. Koulutuksen tulee olla ilmaista ja pakollista. Koulun pitäisi olla paikka, jossa lapset viihtyvät ja saavat laadukasta opetusta.

Yhteisöiden ja perheiden asenteiden on muututtava. Koulunkäyntiä täytyy pitää tärkeämpänä kuin työnteko. Erityisesti tyttöjen kohdalla tämä on suuri ongelma.

Jokaisessa maassa tulee olla lapsityön kieltävä lainsäädäntä ja sitä pitää valvoa. Päätöstentekijöiden ja hallituksen täytyy selvittää lapsityöläisten määrä, etninen kuuluvuus, sukupuoli ja ikä, jotta lapsia osataan auttaa ja suojella.