"Jumalan rippilapsi"

Tervehdys, tänään keskustellaan vähän rippijuhlista!


Rippikoulu on kasvamista ja oppimista elämästä ja uskosta. Rippikoulun tehtävä on valmistaa nuori maailmaan. Konfirmaatio tarkoittaa vahvistusta ja monesti sitä pidetään aikuistumisriittinä. Konfirmaatio on virallinen tilaisuus, jossa koko seurakunta on kokoontunut meitä katsomaan.
Rakas isoisoäitini tapasi hokea aina, kun puheeksi tuli rippikouluni tai konfirmaationi "Aikuinen nainen" kappaletta. Hänelle se merkitsi vahvasti aikuistumistani. Olenko minä nyt siis aikuinen nainen, kun minusta on tullut ns. "Jumalan rippilapsi?"

Minusta asia ei ole niin. Enhän minä ole fyysisesti enkä henkisestikään vielä aikuinen. Olen matkalla uskooni saavuttanut varmastikin jonkinnäköisen täysi-ikäisyydenkö? Nuorille luodaan suuret paineet siitä, miten tämän siirtymäriitin jälkeen olemme valmiita kaikkeen. Kuka sanoi että se niin menee? Konfirmaatio on niin virallinen tilaisuus, perinteinen. Älkää silti jännittäkö sitä, se on vain osa kasvamistamme ja tuskin kukaan meistä on täysin aikuinen vielä sen jälkeenkään. Nauttikaamme siis nuoruudestamme vielä "Jumalan rippilapsina!"

Tässä vielä minun suuresta päivästäni.

Herätys soi aamulla aikaisin, jonka jälkeen käytettiin kaikki aika ja energia laittautumiseen. Kova materialismin tarve tietysti oli kaikki tiptop, ei sitä ripiltä joka päivä pääse. Jälkeenpäin ajatellen mitä väliä sillä oli, mitä oli päällä jos vaatteet ovat siistit.

Tämän jälkeen menimme kirkolle, jossa saimme päällemme valkoiset pitkän takin tapaiset alpat ja meidät kuvattiin. Ilmassa oli selkeää jännitystä eikä tunnelma ollut yhtä keveä kuin harjoituksissa. Menimme ulos ystävieni kanssa haukkaamaan happea. Voit lukea täältä ystäväni näkökulmia konfirmaatiosta.

Virallinen tilaisuus kesti n. puolitoista tuntia. Kyseessä oli täysin tavallinen jumalanpalveluksena, jossa lisänä oli meidän paraatikävelymme eteen, siunauksemme edessä kummien läsnä ollessa sekä meidän oma ehtoollisemme. Lopuksi haimme vielä todistukset ja olimme näin suorittaneet rippikoulun. Veimme alpat ja päädyimme ulos läheisten ja kukkien tulvaan.

Itse lähdin  tämän jälkeen juhlimaan rippijuhlia. Kukkia sain kukkakaupan perustamiseksi asti. Näin paljon kaukaisimpiakin sukulaisiani ja vietin erinomaisen päivän. Otimme paljon kuvia ja söimme hyvin. Loppujen lopuksi päivä oli hyvin onnistunut ja illalla tuli kyllä uni hyvin silmään lopulta rankan päivän jälkeen.
  Tiivistettynä kokemus oli rikastava eikä mikään mennyt erityisemmin vikaan. Ja hei en ole aikuinen vieläkään!

Tähän loppuun haluan kertoa vielä, että olen nyt jaksanut kirjoitella tänne jo kuukauden ajan. Ystäväni ovat olleet suurena inspiraation lähteenä ja opettaneet minua kasvamaan tässä kirjoittamisen ihmemaailmassa. Jos siis sinä olet eksynyt lukemaan tätä, toivoisin että katsoisit myös seuraavat ystävieni blogit.

Täältä löydät ystäväni Jasminin blogin, jossa hän kirjoittaa positiivisella otteellaan mm. onnellisuudesta.

Täältä löydät ystäväni Sonjan blogin, jossa kirjoittaa maalaisen asiantuntemuksellaan mm. suomalaisista koiraroduista.

Täältä löydät ystäväni Sannin blogin, jossa hän kirjoittaa huimalla tiedolla ja intohimolla levittää sitä mm. vegaanisuudesta ja ulkonäköpaineista.